Erstan kartanon arkkitehtonisesti merkittävä päärakennus ja tiivis, useita rakennuksia ja puiston sisältävä pihapiiri muodostavat voimakkaasti uudistuneessa maisemassa 1800-luvun kartanorakentamista edustavan kerrostuman vanhan valtamaantien varrella.
Kymijärven eteläpuolella, Salpausselkää seuraavan vanhan maantien varrella olevan Erstan kartanon empiretyylinen päärakennus ja toinen siipirakennuksista ovat 1830-luvulta. Aumakattoisen, yksikerroksisen päärakennuksen fasadia koristavat pilasterit ja kookas pylväin varustettu kuistirakennus. Empiren tyylipiirteet ovat säilyneet, 1890-luvun muutostyö näkyy lähinnä ikkunoissa. Pää- ja sivurakennuksia ympäröi kuusiaidan rajaama puisto.
Kartanon talouspihan rakennukset ovat vanhan Viipurintien molemmin puolin. Tiilirakenteisten navetan, tallin ja viljamakasiinin (1828) lisäksi talouspihassa on joukko väentupia 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennusryhmään liittyy puisto ja puutarha. Ympäristön uudet liikenneväylät sekä asuin- ja teollisuusalueet ovat muuttaneet merkittävästi kartanon historiallista kulttuurimaisemaa.
Pihapiirin läpi kulkeva maantie on osa vanhaa, Salpausselkää seurannutta keskiaikaista maantietä.
Historia
Villähteen kylän Erstan kartano muodostui neljästä everstiluutnantti Mårten von der Trenckille 1650-luvulla lahjoitetusta tilasta. Suuressa reduktiossa 1680-luvulla säterivapaus peruutettiin ja kartanosta muodostettiin säteriratsutila.
Nykyiselle paikalle tilakeskus siirrettiin Vanhankartanonmäeltä 1800-luvun alkupuolella. Empiretyylinen päärakennus valmistui 1830 ja sitä uudistettiin 1892. Uno Baskin isännöidessä kartanoa 1930-luvulla hänen metsästysvieraanaan oli mm. presidentti P.E. Svinhufvud.
Lisätietoa
Suomen kartanot ja suurtilat III. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1943
Nastolan historia I, Anneli Mäkelä, Nastolan kunta 1979
äijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Henrik Wager, Päijät-Hämeen liitto, 2006
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4902 (2.5.2017)