Osallistuimme verkostoseminaariin

Erityistaidetoiminnan verkostoseminaari 2019 järjestettiin 2.12.2019 Helsingissä. Tilaisuudessa pohditiin rinnakkaisia taidemaailmoja, ohjelma oli monipuolinen ja taiteilijoiden asemaa pohdittiin useasta eri näkökulmasta.

Kaarisillan 3. vuoden kuvataideopiskelija Viljo Pertola piti taiteilijan kommenttipuheenvuoron, jossa toi esille oman kokemuksensa taiteen opiskelusta, tekemisestä ja merkityksestä.

Viljo Pertola puhumassa erityistaidetoiminnan verkostoseminaarissa Helsingissä. Puhetta seuraa Outsider-taiteen läänintaiteilija Esa Vienamo, taustalla Viljo Pertolan teoskuva.
Kuva: Kai Ylinen

Viljo puhui näin:

Tervehdys teille kaikille verkostoseminaariin osallistuville. Olen Viljo Pertola. Kerron teille täällä itsestäni ja rakkaudesta taiteen parissa. Teokseni, jotka näette nyt pyöräytämme esille kuva-esityksenä. Töissä sisältyy eri tekniikat, jotka koulusta opin, joista tuli minun vahvuuteni.

Olen kotoisin Turusta. Siellä olen kantanut synnynnäistä piirroshimoani, siis hyvässä mielessä. Opiskelen parhaillaan Kaarisillassa, Nastolassa, Lahdessa. Opiskelen kuvataiteilijaksi. Valmistun keväällä kuulemma. Päädyin tähän kouluun sanottuani äidilleni opiskelemaan minun vielä haluavan. Kävin siihen aikaan kotitalousoppini valmiiksi, mutta halu opiskella jäi minuun vielä sykkimään. Etsittiin sopivaa opiskelupaikkaa minun laiselleni, sellainen löytyikin. Olen oppinut Kaarisillassa erilaisia maalauksen tapoja. Sain oppia vieläpä paljon muitakin taidetekniikoita, kuten taidegrafiikkaa, keramiikkaa, kuvaveistoa, mediataidetta ja ylipäänsä taiteilijuuteen liittyviä taitoja. 

Tekemäni taide kuvaa enimmäkseen myytteihin ja fantasiaan liittyviä aiheita. Taiteen tekeminen tekee minut onnelliseksi. Teen taidetta vapauttaakseni minusta purkautuvan inspiraation tulen. Käytän lahjojani tehdäkseni kertomuksia nuorille kuin aikuisillekin sopivina yhteensä. Toivon kertomuksillani muuttavani tämän maailman menoa parempaan päin. Yhdet teokseni, jos ne kiinnostavat teitä, tulevat roikkumaan Amos Rexin seinillä, muidenkin nuorten töiden välissä tulevassa näyttelyssä GENERATION 2020:ssa alkuvuodesta. 

Tulevaisuudesta vielä, toivoisin tulevani taiteen tekijänä ja mahdollisesti ohjaajana nuorille kuvataiteilijoille – saatan tarvita ohjaajana vähäsen apua. Ammattiin valmistuttuani rupean töihin taiteen pariin. En tiedä vielä miten ja missä se olisi mahdollista. Toivottavasti on myös aikaa perheeni ja ystävieni kanssa viettoon. Aikoisin jakaa kaupan päälle kokemuksiani mjuille taiteen pariin intoutuneille, taideohjaajana esimerkiksi. Tukea kuitenkin tarvitsisin joihinkin asioihin. Taide ja sen tekeminen merkitsevät minussa paljon. Olisi kamalaa ja surullista, jos en saa tehdä taidetta kenellekään. Muistakaa kuitenkin hyvät ihmiset, etten ole ainoa omanlainen kuvataiteilija Suomessa taikka muualla. Minunlaisiani on paljon. Harmi vain, ettei heitä ole mainittu kansalle. Pyytäisin ottamaan kaikki taiteilijat, niin nuoret kuin vanhat, huomioon. 

Mielestämme Viljo puhui hienosti ja koskettavasti asian ytimestä.